Pelko ja oppiminen

Törmäsin jokin aika sitten käsitteeseen pelkoistamisen filosofia (Philosophy of Fearism). Siinä ajatuksena on, että isoa osaa ihmisen toiminnasta ohjaa (pinnan alla) pelko. Haluamme esimerkiksi olla vahvoja ja viisaita, tai tällaista tarinaa kerromme itsellemme. Jonkinlainen tabu on kai se, ettemme puhu yhtä hyvin heikkouden tai tyhmyyden pelosta. Pelko on tabu. Kannattaisiko siitä kuitenkin puhua? 

– – –

Usein pelko vaikuttaa meihin, vaikka emme edes käsittele sitä toiminnassamme tai puheissamme. Pelko toimiikin ei-käsitteellisellä, tiedostamattomalla, tasolla. Pelkoa voidaan vähentää tiedostamalla se. Kuten nepalilainen kirjailija Desh Subba sanoo: “To think about fear is to minimize fear.” Tällä en tarkoita sitä, että pelkoa pitäisi lietsoa, vaan pikemminkin sitä että huomataan toimintaa ohjaavat motiivit ajoissa, ennen kuin pelko saa liikaa valtaa.

– – – 

Evoluution kuluessa pelko on muovannut ihmisen ja muiden eliöiden olemista ja käyttäytymistä monella tavalla. Voidaan varmaankin sanoa, että ilman pelkoa en olisi minä etkä sinä tässä ajatuksia vaihtamassa. Pelko on siis ollut evoluution kannalta tarpeellinen ja hyödyllinen asia. Sidoksissa pelkoon on kehittynyt myös tietoisuus. 

– – – 

Voidaanko pelosta sitten oppia jotain? Ei ehkä itse pelosta, mutta kyllä siitä, missä sitä ilmenee ja miten se siinä vaikuttaa. Jos ajatellaan, että pelkoa syntyy siinä kohtaa jossa erotetaan, rajataan tai estetään, voimme löytää erilaisia pelon paikkoja, “hotspotteja”, joille pitäisi tehdä jotain. 

– – – 

Kun puhutaan koulumaailmasta ja pelosta, tulee ehkä ensin mieleen jotkin ulkoiset uhat. On mielestäni kuitenkin tärkeää havaita minkälaiset rakenteelliset asiat aiheuttavat jo koulussa itsessään pelkoa. Yksi on useiden ihmisten sulkeminen samoihin tiloihin. Satoja tai jopa tuhansia yhdessä koulussa. Useita kymmeniä yhdessä luokkahuoneessa. Joka arkipäivä, eikä pelosta puhuta mitään. 

– – – 

Oppilaan esiin tuoma pelko on usein kiusaamista. Tämän lisäksi pelkoa esiintyy mm. oppilaan ja opettajan välisissä valtasuhteissa ja osaamisen osoittamisen erilaisissa tilanteissa. 

– – – 

Opettajan pelko voi toteutua esimerkiksi epäasiallisena viestinä huoltajalta. Pelko voi liittyä myös esim. työaikoihin, työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin. 

– – – 

Ohjaako OPS koulun toimintakulttuurin pelon maailmaan? Sisällöt ja tavoitteet on selkeästi asetettu. Toimintatavat toki voidaan päättää itsenäisesti, mutta tavoitteisiin pääseminen ja sisältöjen sisällyttäminen toimintaan voivat aiheuttaa pelkoa, varsinkin jos sisällöt ovat liian laajoja ja tavoitteet turhan korkealla. Ylisuuren OPSin edessä opettajalta vaaditaankin rohkeutta ja pelotonta asennetta. 

– – – 

Koulusta puhuttaessa pelko voidaan lukea rivien välistä. “Yksilöllinen oppiminen unohtaa yhteisöllisyyden.” Pelkään, että nopea eteneminen ja kasvavat oppimisen erot vähentävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. “Ilman pulpetteja ei opita kirjoittamaan.” Pelkään, että käsinkirjoittamista ei enää arvosteta niin paljon kuin haluaisin. “Diginatiivit eivät osaa lisätä liitetiedostoa.” Pelkään diginatiiveja, pelkään etteivät he osaa lisätä liitetiedostoja, pelkään ettei diginatiiveja ole, pelkään ettei liitetiedostoja (kohta enää) ole… 

– – – 

Pelon syitä voi olla monia, mutta olisi hyvä, että niistä voitaisiin puhua. Ehkä jossakin vaiheessa voimmekin ymmärtää, että myös pelko voi olla merkki välittämisestä. Silloin voimme alkaa puhumaan asioista itsestään, eikä niiden varjoista.

– – – 

Pelkoistamisen filosofia on keskustelun avaus, uuden alan löytäminen, mielenkiintoisen teorian tutkimista käytännössä. Siitä on nyt puhe. 

– – – 

P.S. Kirjassaan Philosophy of Fearism – A First East-West Dialogue Michael Fisher (kanadalainen, asuu USA:ssa) lähestyy aihetta pelottomuuden (fearlessness) kautta, Desh Subba (nepalilainen, asuu HongKongissa) puolestaan puhuu (myös) pelon rakentavasta voimasta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s