Erillisyysajattelusta yhteisajatteluun!

Syksyllä 2016 tapahtui jotakin suurta koulurintamalla. Ensimmäistä kertaa Suomen opetussuunnitelmien historiassa kaikki koulut ja luokat velvoitettiin oppimaan eheyttävän periaatteen mukaisesti: ei erillisinä oppiaineina, vaan yhdessä monialaisina oppimiskokonaisuuksina. Kaikkea opetusta ei tietenkään eheytetä, mutta järjestettävän MOK:n tulee olla jokaisella pitkäkestoinen. 
– – – 

Tieteenala- ja oppiainekeskeinen ajattelu oli pitkään johtolankana koulun toiminnan suunnittelussa, mutta nyt uudet tuulet puhaltavat. Mistä on kyse? 

– – – 

Arkikokemuksen mukaan elämä ei ole järjestäytynyt oppiaineiden mukaan. Paitsi koulussa. Jotta koulu ja elämä sen ulkopuolella saataisiin kohtaamaan, on järjestettävä tilaisuuksia, joissa tämä on mahdollista. Oppiaineiden hyödyllisyys punnitaan varsinkin silloin, kun ne tarjoavat oppijalle “kättä pidempää” elämän monimutkaisissa tilanteissa. 

– – – 

Uudessa opetussuunnitelmassa eheyttävä periaate näkyy parhaiten laaja-alaisessa osaamisessa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Taustalla ei ole pelkästään arjen logiikka, vaan poikki- ja monitieteisyydellä on maailmalla ja Suomessakin nykyään oma asemansa muiden joukossa. 

– – – 

Kun nyt suunta on selvästikin yhteisempään suuntaan (erillisyysajattelua kuitenkaan täysin unohtamatta), voidaan esim. koulun toimintakulttuurin osalta miettiä, mitkä “erillisyydet” voidaan (pikku hiljaa) alkaa näkemään myös yhteisajattelun kautta. Yksi selvä paikka on sukupuolten välinen tasa-arvo. Ensi vuoden alusta lähtien jokaisella oppilaitoksella on oltava tasa-arvosuunnitelma. Miten kouluissa ehkäistään segregaatiota? Kuinka näemme toisemme enemmän ihmisinä kuin miehinä ja naisina tai poikina ja tyttöinä? Toinen kehityskulku oppilaitoksissa on eri-ikäisten lähentäminen toisiaan: ala- ja yläasteet on jo purettu, ja yhä useampi uusi oppilaitos on luonteeltaan yhteis- tai yhtenäiskoulu. Eri-ikäiset myös tutoroivat, mentoroivat ja toimivat oppilasagentteina toisilleen ja opettajille enemmän kuin koskaan aiemmin. 

– – – 

Minkälaisia taitoja yhteisajattelu sitten vaatii? Jotta toisilleen vieraat ihmiset (opettajat, oppilaat, oppiaineet, alat) voisivat toimia yhdessä hyvin, on löydettävä periaatteita, joiden avulla kehitystä myönteiseen suuntaan todella tapahtuu. Katri Saarikiven jutussa Älykkäin ongelmanratkaisu on jaettua annetaan seuraavia ohjeita kollektiivisesta älykkyydestä: “1. Lyhyet puheenvuorot, ei monologeja 2. Jokainen pääsee ääneen 3. Responsiivisuus — reagoidaan toisten puheenvuoroihin 4. Enemmän positiivisia kuin negatiivisia kommentteja”. Toisaalla Anne Edwards (Oxfordin yliopisto) on esittänyt kolmiportaisen mallin yhteisen tiedon (common knowledge) rakentamiselle: 1. tunnistetaan yhteisiä pitkän aikavälin tavoitteita 2. tehdään näkyväksi kategorioita, arvoja ja vaikuttimia alakohtaisessa kielessä 3. Kuunnellaan, tunnistetaan ja osallistutaan edellämainittuihin toisilla aloilla, samalla neuvotellen toiminnasta yhdessä monimutkaisten asioiden suhteen. Menikö yli hilseen? No, ei haittaa. Tärkeintä on empatia eli kyky asettua toisen asemaan. Siinäpä se. 

– – – 

Edwards käyttää termejä suhdetoimijuus (relational agency) ja suhdeammattilaisuus (relational expertise), joilla voidaankin kuvata niitä (uusia) vaatimuksia, joita monialaisuus ja -ammatillisuus tuovat mukanaan. Kyse ei ole siis (enää) niin paljon asioista itsestään, vaan niiden välisistä suhteista. Verkottuneessa maailmassa tämä näkemys saa entistä enemmän tukea. 

– – – 

Lopuksi on ehkä hyvä kysyä, miten uudistus otetaan vastaan? Kaikille yhteistyö ei tule luonnostaan ja monet ovat enemmän kuin tyytyväisiä omassa alakohtaisessa (pikku) maailmassaan. Voidaan myös kyseenalaistaa eheyttävän periaatteen ja moni- / poikkitieteellisyyden perusta. Uskon kuitenkin, että opetusalan ihmiset, kuten lapsetkin luonnostaan, ovat uteliaita ja innokkaita oppimaan. Vertikaalinen erillisyysajattelu tarvitsee tuekseen horisontaalista yhteisajattelua, jotta voimme (taas paremmin) ymmärtää (monimutkaisempaa) maailmaamme. 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s