Kohti globaalia tiedostamista? 

Tulevat vuodet tuovat mukanaan merkittävää tietoisuuden muutosta ihmiskunnassa ja samalla myös eläin-, kasvi- ja koko luomakunnassa. Miksi päättelen näin? Ehkä olen nähnyt sitä tapahtuneen ja tapahtuvan ihmiskunnan historiassa ja yhdentyvässä maailmassa kiihtyvällä tahdilla. 

– – – 

Yhä useammat kääntyvät sisäänpäin etsimään vastauksia ja löytävätkin niitä, jopa paremmin kuin ulkomaailman pinnallisista opetuksista. 

– – –

Maailman tullessa monimutkaisemmaksi ja muuttuessa nopeammin ja nopeammin, jossakin vaiheessa itse kullekin tulee aika päättää hypätä oravanpyörästä pois tai ainakin pitää hengähdystauko. Jatkuvan kaasun painamisen sijaan löydetään, jos ei nyt jarrua, niin ainakin kytkin, tai höllätään kaasujalkaa. 

– – – 

Ihmisen suhde robotiikkaan ja keinoälyyn on kysymys, jossa pakostakin joudutaan, tai saadaan, puntaroida ihmisen todellista olemusta. Yleisin ero, joka löydetään, on tietoisuus. Samalla kuitenkin on todettava, kuinka vähän siitä oikeasti tiedetään, vaikka ilman sitä ei elämämme filminauha pyörisi.

– – – 

Ihmisten lisäksi useimmat ovat valmiita myöntämään, että joillakin eläimillä, ja ehkä myös kasveilla, on jonkinasteista tietoisuutta. Ihminen on alkujaan kuitenkin eläin. 

– – – 

Ihmisen kyky ymmärtää todellisuutta on useimmiten liitetty hänen aisteihinsa (näkö, kuulo, maku, haju, tunto). Tällöin on painotettu sitä, kuinka vajavainen aistihavainto ihmisellä milloinkin on. Todellisuus tuolla, ihminen täällä. Entä ihmisen kyky tuntea itsensä? Eikö ihminen ole, perustavalta olemukseltaan, erottamaton osa todellisuutta? Edes nykytiede (esim. fysiikka) ei varmaankaan olisi eri mieltä. 

– – – 

Jo 1900-luvun alussa Richard M. Bucke esitti kirjassaan (Cosmic Consciousness) tietoisuuden kehittymisen yksinkertaisesta (simple consciousness) itsetietoisuuden (self awareness) kautta kosmiseksi tietoisuudeksi (cosmic consciousness). Hän mainitsi historiasta useita henkilöitä, joiden kokemukset, tarina ja vaikutus kertovat näin oletettavasti tapahtuneen eri puolilla maailmaa.  

– – – 

Joskus olen itsekin kirjoittanut, että (ihmiselle) tietoisuus voi olla yhtäältä omaa tajuntaa (itsetietoisuus), toisaalta tietoisuutta maailman tilasta (esim. globaalien ongelmien tiedostaminen), ja kolmanneksi tietoisuutta, jossa kaksi edellistä ikäänkuin liittyvät yhdeksi tiedostavaksi kokonaisuudeksi. 

– – – 

Muuttuuko maailma tiedostavaksi kosmokseksi yhdessä yössä? Ehkä ei, mutta saattaa olla, että pikku hiljaa alamme katsoa toisiamme (ja maailmaa) erilaisin silmin, kuulemaan erilaisin korvin, ja tuntemaan toisemme, emme vain erilaisina, joilla on jotain yhteistä, vaan jonakin yhteisenä, jolla on jotain erityistä. 

– – – 

Humanismin ytimessä on empatia ja siihen liittyvä moraalinen asettuminen toisen asemaan. Sikäli kuin se on ihmiskunnan kehitykseen liittyvä perustavanlaatuinen ominaisuus, ei ole ihme, että jossain vaiheessa kehitys kehittyy. 

Advertisements