Kirjoitusopas Kouvolasta “for dummies”:

1. Arboretum Mustila – Pohjoismaiden suurin puulajipuisto!

2. Asuntomessut – Kymijoen rannalla!

3. Aquapark – nykyaikainen vesipuisto!

4. Ei meillä aina mene niin kuin Strömsössä – mutta me tiedetään, että meillä on paljon vahvuuksia!

5. Junayhteydet – Helsinkiin, Pietariin, Mikkeliin, ja vaikka mihin!

6. Järvet, kesämökit, aurinko – ja mieli lepää!

7. Keskustan ravintolat ja kahvilat (El Mundo, Betony, Papulaari, Nirvana jne.)

8. Kimolan kanava – vesitie Kouvolaan!

9. Kouvolan kaupungintalo – Suomen kaunein!

10. Kouvolan Laku – Suomen paras (unohtamatta Lakumestaa)!

11. Kouvolan Ravit – Kymi Grand Prix!

12. Kymijoki – kalastusta, melontaa ja elämän virtaa!

13. Kymi Ring – (tulossa) miljoonien seuraamat kisat!

14. Metsäteollisuus – Suomi elää edelleen metsästä!

15. Manski – (kohta valmis) katettu kävelykatu!

16. Nipan grilli – klassikko!

17. Palvelut pelaa – esim. 6 uimahallia, 7 frisbeegolfrataa!

18. PIK – Positiivisten ihmisten Kouvola – Suomen positiivisin yhteisö!

19. Pinta-ala – yksi Etelä-Suomen suurimmista!

20.

Puistot – keskustassa jopa 10 puistoa!

21. Repovesi – Suomen yksi suosituimmista kansallispuistoista!

22. Tangokuninkaalliset – Marco Lundberg, Aino Niemi!

23. Tavarajunat Kiinaan – suora yhteys maailman suurimpaan talouteen!

24. Tykkimäen huvipuisto – Suomen lapsiystävällisin!

25. Urheilukaupunki – KPL, Kouvot, KooKoo, MyPa!

26. Utin lentokenttä, helikopterit – Kouvolan Top Gun!

27. Vekaranjärven varuskunta – meidän Puolustusvoimat!

28. Verla – Unescon maailmanperintökohde!

29. Veturi – yksi suurimmista kauppakeskuksista!

30. Voimaa kuin kuudessa kunnassa: Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Elimäki, Anjalankoski, Jaala!

Advertisements

Positiivisesti syrjitty mies

Viime vuonna (2016) Suomessa oli miehiä 2,712 miljoonaa ja naisia 2,791 miljoonaa. Miehet olivat siis vähemmistönä.

– – –

Viime aikoina on puhuttu siitä, kuinka kielen pitäisi olla sukupuolineutraalia. Huomion keskipisteenä ovat olleet varsinkin ammatti-, työ- ja virkanimet. Aamulehden päätös alkaa käyttämään sukupuolineutraaleja titteleitä on saanut paljon keskustelua aikaan.

– – –

Tässä oma näkökulmani: miehiä on syrjitty ja syrjitään positiivisesti suomen kielessä. Kaikille positiivinen syrjintä ei ehkä aukea, joten selitän, mitä se tarkoittaa. Wikipedian mukaan:

“Positiivinen syrjintä, käänteinen syrjintä tai positiivinen erityiskohtelu on toimintatapa, jossa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan.”

– – –

Olemme tottuneet näkemään miehet valta-asemissa ja enemmistönä esim. eduskunnassa, mutta entä jos näkisimmekin heidät vähemmistönä, sillä kuten alussa mainitsin heitä on, hieman mutta kuitenkin, vähemmän kuin naisia.

– – –

Monet ammattinimikkeet päättyvät sanaan mies. Ammattimies, sotamies, rekkamies, lakimies jne. Entäpä jos emme ajattelisikaan, että näissä ammateissa tarvitaan nimenomaan miehiä, vaan että näihin ammatteihin hakeutumisessa erityiskohtelu koskee miehiä. Koska positiivinen syrjintä.

– – –

Tarvitsevatko miehet sitten nykyään tuollaista paapomista, jossa saadaan erityisoikeuksia työnhakuun ja jatkuvaa tukea kielen rivien välistä? Luulisi, että olisi helppoa vastata, että ei.

– – –

Miten miehillä sitten menee? Kielellisesti heitä tuetaan lukuisilla päätteillä ja sananlaskuilla jokainen vuosi, mutta käytäntö osoittaa, että heidän terveytensä ei ole hyvissä kantimissa. Itse asiassa naiset ovat enemmistönä juuri sen takia, että vaikka poikalapsia syntyy enemmän, miehiä kuolee selvästi enemmän.

– – –

Mikä on sitten tasa-arvoa? Se että kaikilla on samat mahdollisuudet elää. Kun sanon, että “kestä se kuin mies”, riistänkö naiselta mahdollisuuden olla kestävä vaiko mieheltä mahdollisuuden olla ei-kestävä? Teen molemmat. Siksikin kielen tarpeeton sukupuolittuminen on ymmärrettävä haasteeksi, jonka muuttamiseksi on kaikkien tehtävä töitä yhdessä.

– – –

Kielen muuttaminen sukupuolineutraalimpaan suuntaan on prosessi, jonka tuloksena myös työelämän toivotaan muuttuvan inhimillisemmäksi. Uskon, että sellaisen tulevaisuuden haluamme tuleville sukupolville antaa.

Villityksen viemää

Tänä päivänä tuntuu siltä, että uusin villitys maailmalla on ns. fidget spinner. Se on hyrrän kaltainen väline, jonka laakerit saavat sen pyörimään jopa minuutteja. 

– – – 

Niin kuin kaikissa villityksissä, myös tässä tapauksessa ilmiön ympärille on syntynyt aivan oma maailmansa. Ihmiset vertailevat toistensa spinnereitä, testailevat ja tekevät erilaisia temppuja niillä. Internet on täynnä videoita, blogikirjoituksia, viestejä ja kuvia, jotka kilpailevat ihmisten huomiosta ja joskus muuttuvat jopa “viraaliksi”. 

– – – 

Ennen fidget spinneriä villityksenä oli mm. Pokémon GO -peli ja Gagnam Style -laulu/tanssi. Netin ansiosta ilmiöt levisivät maailmalla kulovalkean tavoin ja niistä tuli nopeasti osa globaalia kulttuuriperintöämme. 

– – – 

Ilmeisesti kaikki keksinnöt ovat kautta aikain olleet tietynlaisia villityksiä. Ne ovat saaneet ihmisten suosion ja monesti levinneet käyttöön nopeasti. Myös opetuksen alalla on ollut monenlaisia uutuuksia, jotka ovat aikanaan muuttaneet toimintaa luokkahuoneissa paljonkin. Tällaisia ovat olleet mm. laskutaulu, piirtoheitin ja (ehkä viimeisimpänä) iPad. 

– – – 

Riippuen puhujasta ns. vaihtoehtoisia opetusmenetelmiä on myös pidetty joko hetken villityksinä tai suurina keksintöinä. Vasta pitkä aika näyttää, mikä vaikutus milläkin pedagogiikalla on opetustapojen ja kasvatuksen kehitykseen maailmalla.

– – – 

Ilmiöoppiminen on yksi uuden opetussuunnitelman tapa käsitellä asioita. Teemana voi olla joku globaali ongelma, kuten ilmastonmuutos tai maahanmuutto, mutta myös pienemmistä aiheista voi kehitellä (lyhyemmän tai pitemmän) monialaisen oppimiskokonaisuuden. Tässä “ilmiömäisiä” vinkkejä fidget spinner -villityksen käsittelyyn. 

Pyörähtelemisiin! 🙂

– – – 

Fidget spinner on yksi uusimmista villityksistä. Voimmeko oppia tästä ilmiöstä jotain monialaisesti? 

– – – 

– Voiko koulussa rakentaa oman spinnerin? Mitä osia ja materiaaleja siihen tarvitaan? Kuinka laakerit toimivat? Missä niitä käytetään? Voinko (3D) tulostaa spinnerin? (käsityö)

– Miksi jotkut tarvitsevat stressileluja? Mitä on stressi? Miksi jotkut eivät pysy paikoillaan, vaan liikehtivät levottomasti? (terveystieto)

– Voiko spinneri parantaa keskittymiskykyä? Missä tilanteissa siitä voisi olla apua? Miksi jotkut koulut (USA:ssa) ovat kieltäneet spinnerit koulussa? (OPO) 

– Paljonko spinnerit maksavat? Kauanko ne pyörivät? Mitkä ominaisuudet vaikuttavat? Mitä on kitka? (matematiikka, fysiikka)

– Mitä fidget spinner tarkoittaa? Mitä muuta sanastoa siihen liittyy? Kuinka kuvailen sitä ja sen toimintaa? Miten kerron harrastuksista? (englanti)

– Voiko spinneriin jäädä koukkuun? Mitä on riippuvuus? Miksi ihmiset lähtevät mukaan villityksiin? Miksi spinneri näyttää erilaiselta eri nopeuksilla? (psykologia)

– Mistä löydän tietoa spinnereistä? Voinko ostaa turvallisesti netistä? (TVT, tietoturva)

– Kuinka spinnereillä voi tienata rahaa? Miten perustan oman yrityksen? Miten voin palvella toisia? (yrittäjyys) 

– – – 

Wikipedia – Fidget spinner
Here’s How to Put a Fun and Educational Spin on Fidget Spinners

Fidget Spinner! – 5 Ways to make Money off Viral Trend Fidget Spinners!

Kohti globaalia tiedostamista? 

Tulevat vuodet tuovat mukanaan merkittävää tietoisuuden muutosta ihmiskunnassa ja samalla myös eläin-, kasvi- ja koko luomakunnassa. Miksi päättelen näin? Ehkä olen nähnyt sitä tapahtuneen ja tapahtuvan ihmiskunnan historiassa ja yhdentyvässä maailmassa kiihtyvällä tahdilla. 

– – – 

Yhä useammat kääntyvät sisäänpäin etsimään vastauksia ja löytävätkin niitä, jopa paremmin kuin ulkomaailman pinnallisista opetuksista. 

– – –

Maailman tullessa monimutkaisemmaksi ja muuttuessa nopeammin ja nopeammin, jossakin vaiheessa itse kullekin tulee aika päättää hypätä oravanpyörästä pois tai ainakin pitää hengähdystauko. Jatkuvan kaasun painamisen sijaan löydetään, jos ei nyt jarrua, niin ainakin kytkin, tai höllätään kaasujalkaa. 

– – – 

Ihmisen suhde robotiikkaan ja keinoälyyn on kysymys, jossa pakostakin joudutaan, tai saadaan, puntaroida ihmisen todellista olemusta. Yleisin ero, joka löydetään, on tietoisuus. Samalla kuitenkin on todettava, kuinka vähän siitä oikeasti tiedetään, vaikka ilman sitä ei elämämme filminauha pyörisi.

– – – 

Ihmisten lisäksi useimmat ovat valmiita myöntämään, että joillakin eläimillä, ja ehkä myös kasveilla, on jonkinasteista tietoisuutta. Ihminen on alkujaan kuitenkin eläin. 

– – – 

Ihmisen kyky ymmärtää todellisuutta on useimmiten liitetty hänen aisteihinsa (näkö, kuulo, maku, haju, tunto). Tällöin on painotettu sitä, kuinka vajavainen aistihavainto ihmisellä milloinkin on. Todellisuus tuolla, ihminen täällä. Entä ihmisen kyky tuntea itsensä? Eikö ihminen ole, perustavalta olemukseltaan, erottamaton osa todellisuutta? Edes nykytiede (esim. fysiikka) ei varmaankaan olisi eri mieltä. 

– – – 

Jo 1900-luvun alussa Richard M. Bucke esitti kirjassaan (Cosmic Consciousness) tietoisuuden kehittymisen yksinkertaisesta (simple consciousness) itsetietoisuuden (self awareness) kautta kosmiseksi tietoisuudeksi (cosmic consciousness). Hän mainitsi historiasta useita henkilöitä, joiden kokemukset, tarina ja vaikutus kertovat näin oletettavasti tapahtuneen eri puolilla maailmaa.  

– – – 

Joskus olen itsekin kirjoittanut, että (ihmiselle) tietoisuus voi olla yhtäältä omaa tajuntaa (itsetietoisuus), toisaalta tietoisuutta maailman tilasta (esim. globaalien ongelmien tiedostaminen), ja kolmanneksi tietoisuutta, jossa kaksi edellistä ikäänkuin liittyvät yhdeksi tiedostavaksi kokonaisuudeksi. 

– – – 

Muuttuuko maailma tiedostavaksi kosmokseksi yhdessä yössä? Ehkä ei, mutta saattaa olla, että pikku hiljaa alamme katsoa toisiamme (ja maailmaa) erilaisin silmin, kuulemaan erilaisin korvin, ja tuntemaan toisemme, emme vain erilaisina, joilla on jotain yhteistä, vaan jonakin yhteisenä, jolla on jotain erityistä. 

– – – 

Humanismin ytimessä on empatia ja siihen liittyvä moraalinen asettuminen toisen asemaan. Sikäli kuin se on ihmiskunnan kehitykseen liittyvä perustavanlaatuinen ominaisuus, ei ole ihme, että jossain vaiheessa kehitys kehittyy. 

Mistä kiusaamisessa kiikastaa?

Teen uskaliaan hypoteesin: kiusaaminen johtuu kiusaajan ja hänen “kaverinsa” vuorovaikutuksen laadun heikkoudesta. 
– – – 

Usein kiusaaja kiusaa, koska hänellä on yleisöä. Toisin kuin usein esitetään, nämä “kaverit” eivät kuitenkaan (välttämättä) nauti tilanteesta. Miksi he sitten seuraavat tapahtumia? 

– – –

Voisiko kyse olla tietynlaisesta “panttivankitilanteesta”? Kiusaaja näyttää teoillaan “kavereilleen”, että näin sinulle käy, jos jätät minut. Kiusaaja siis pitää “kavereitaan” varpaillaan kiusatun joutuessa (primitiivisen?) vuorovaikutuksen välikappaleeksi. 

– – – 

Miten kiusaamista sitten saataisiin vähennettyä? Kyse on ns. viheliäisestä ongelmasta (“wicked problem”), johon ei varmaan helppoa ratkaisua löydykään. 

– – – 

Ehkä voimme aloittaa ns. kömpelöstä ratkaisusta (ks. “Clumsy Solutions for a Complex World” / Marco Verweij, ja “Wicked Problems & Clumsy Solutions” / Keith Grint). 

– – – 

Kiusaajan ja hänen “kaverinsa” vuorovaikutus on saatava keskiöön. Samalla on varmistettava, ettei kenenkään, kiusaajankaan, tarvitse menettää kasvojaan. Tärkeintä on, että vuorovaikutuksen laatu paranee ja asianosaisten inhimilliset tarpeet otetaan paremmin huomioon. 

– – – 

Kiusaamisessa on paljon tunteita pelissä. Siihen liittyy mm. häpeää, pelkoa, vihaa ja ahdistusta. Myös kiusaamisesta keskustelu voi olla tunteita herättävää: haetaan kostoa, osoitetaan syyllisiä, kovennetaan rangaistuksia jne. 

– – – 

Jos hyväksymme sen, että oikeasti kiusaaminen on viheliäinen ongelma, olemme ehkä valmiita kokeilemaan kömpelöä(kin?) ratkaisua, jossa kaikkia osapuolia voidaan (ainakin yrittää) ymmärtää. 

– – – 

Vaikka emme tiedä, miten seuraavat askeleet otetaan ja kuinka lopulta käy, voimme ainakin luottaa siihen, että jatkossa olemme (yhdessä!) fiksumpia kuin matkamme alussa. 

Virheellinen vastakkainasettelu: neutraali vai erityinen?

Tasa-arvo on mielenkiintoinen teema, varsinkin Suomessa, ja varsinkin aikana, jona elämme. 

– – – 

Tämän vuoden alusta lähtien jokaisella oppilaitoksella on oltava tasa-arvosuunnitelma. Meilläkin sellainen tehtiin. Oppilailta kysyttiin mielipidettä asiaan Tasa-arvo on taitolaji -oppaan mallin mukaan. 

– – – 

Tasa-arvo-oppaassa pääpaino on sukupuolitietoisessa suhtautumisessa. Stereotyyppisistä käyttäytymismalleista tullaan tietoiseksi, ja toimintaa kehitetään avoimempaan suuntaan, jolloin yksilöillä on paremmat mahdollisuudet omiin valintoihin. 

– – – 

Median keskusteluissa tasa-arvoon liittyvät käsitteet usein asetetaan vastakkain: feminismi ja miesten tasa-arvo; sukupuolineutraalius ja -erityisyys. Voidaanko nämä kuitenkin nähdä muuten kuin toistensa vastavoimina? 

– – – 

Kaikki eivät halua nähdä maailmaansa sukupuolineutraalina. Toisaalta voidaan kysyä, mihin tarvitaan, 2010-luvulla, nais- tai mieserityisiä tuotteita, ryhmiä tms., joilla ei itsessään ole mitään tekemistä (fyysisen) sukupuolen kanssa? 

– – – 

Kaikki eivät myöskään halua olla feministejä, vaikka sen niminen kirja 9-luokkalaisille jaettiinkin. Miesten tasa-arvoa on alettu ajamaan ihan omana asianaan. Ehkä osasyinä voivat olla mm. selvästi lyhyempi elinajanodote, varusmiespalvelus ja vanhemmuuteen liittyvät oikeudet. 

– – – 

Uskon, että erilaisuuksista huolimatta nämä suuntaukset voivat löytää toisensa ja yhteinen keskustelu voi edistää tasa-arvoa kaikkien parhaaksi. 

– – – 

Lopuksi pieni anekdootti elävästä elämästä. Valittelin kollegalleni lounaalla sitä, miten ääneni on melkein aina mennyt hukkaan, oli sitten ollut kunnallisvaalit, eduskuntavaalit tai presidentinvaalit. Ehdokkaani ei koskaan tuntunut pääsevän läpi. Historian ja yhteiskuntaopin opettajana hän kertoi minulle, kuinka asian laita todellisuudessa oli: “Kuule Tommi. Meillä on täällä Suomessa sellainen systeemi, että ei täällä kukaan pysty yksin tekemään mitään. Sun ääni ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan aina jollekin puolueelle. Se on niin, että asioita edistetään täällä puolueiden kautta.”

– – – 

Niinpä. Joskus toivon, että feministit, sukupuolineutraalit ja -erityiset sekä miesten tasa-arvon edistäjät liittyisivät yhteen, jotta saataisiin kunnon tasa-arvon puolue. Kun sitä äänestäisi, tietäisi, että joku ajaisi tasa-arvon asiaa, liittyisi se sitten sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen taustaan, sosioekonomiseen asemaan tai mihin vaan. Tätä odotellessa, muistetaanhan olla ainakin tietoisia tasa-arvosta! 

Vahvuudet ja heikkoudet liukukytkimellä

Uuden OPSin mukaan oppilaiden tulisi tunnistaa vahvuutensa koulutaipaleensa aikana. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisessa on jotain hyvää, ja kaikkien tulisi löytää oma intohimonsa, jolla voi rakentaa itselleen ja yhteiskunnalle parempaa tulevaisuutta. 

– – – 

Facebook-ryhmässä Suomen opettajien ja kasvattajien foorumi (SOKF) ihmeteltiin, onko luonteenvahvuuksien tunnistaminen todellakin päätehtävä koulussa. Vaihtoehdoksi esitettiin mm. itsemääräämistä (kyky itsenäiseen ajatteluun ja päätöksentekoon) ja solidaarisuutta (toisten ihmisten huomioiminen ja auttaminen). Joidenkin mielestä vahvuusajattelu nähtiin liian yksilökeskeisenä ja sellaisena, joka ei välttämättä edistäisi (suoraan) paremman yhteiskunnan luomista. 

– – – 

Mitä vahvuuksilla sitten tarkoitetaan? Martin Seligman listaa 24 luonteenvahvuutta: 1. luovuus 2. uteliaisuus 3. kriittinen ajattelu ja arvostelukyky 4. oppimisen halu 5. viisaus 6. rohkeus 7. sisukkuus 8. rehellisyys 9. energisyys 10. kyky rakastaa 11. myötätunto ja avuliaisuus 12. sosiaalinen älykkyys 13. ryhmätyökyky ja lojaalisuus 14. reiluus 15. johtamistaito 16. anteeksiantokyky ja armollisuus 17. vaatimattomuus ja nöyryys 18. käytännöllinen viisaus 19. itsekuri 20. kauneudentaju 21. kiitollisuus 22. optimismi 23. huumorintaju 24. uskonnollisuus ja hengellisyys.

– – – 

Osa näistä vahvuuksista liittyy yksilöön itseensä, mutta suurin osa tarvitsee jonkinlaisen yhteisön ympärilleen, jotta ne olisivat edes mahdollisia. On totta, että koulun kehittämistä on hallinnut liikaakin keskittyminen yksilöihin. Merkityksellisiä suhteita tulisi voida luoda paremmin, jotta oppiminen voisi olla mielekkäämpää. Vahvuuksien kehittymisessä vuorovaikutus ja sen laatu ovat avainasemassa. Vaikka päämääränä olisikin luonteenvahvuuksien tunnistaminen, on huomiota kiinnitettävä ennen kaikkea sellaisen systeemin kehittämiseen, jossa ne pääsevät esille. 

– – – 

Kieli luo dualismeja, ja niinpä vahvuuksilla on myös vastaparinsa heikkouksina. Rohkea ei ole pelokas, sisukas ei lannistu, rakastava ei vihaa, ja optimisti ei sorru pessimismiin jne. Koska asiat kuitenkin liittyvät toisiinsa, voi vahvuus olla yhtä lailla paljon vahvuutta kuin vähän heikkouttakin. Samoin heikkous voi olla paljon heikkoutta tai sitten vähän vahvuutta. 

– – – 

Tässä onkin villakoiran (tai lampaan?…) ydin. Kun näemme asiat vain spektrin toisesta päästä; haluttomuutta, itsekeskeisyyttä, kritiikittömyyttä, valehtelua, julmuutta ja epäkiitollisuutta; emme välttämättä huomaa, että samalla linjalla on vahvuus, joka ei ole vain päässyt kunnolla toteutumaan. 

– – – 

Seligmanin 24 luonteenvahvuutta pohjautuvat adjektiiveihin, jotka kertovat, minkälainen oppija on. Koska ihmisyyteen kuuluu kuitenkin yhtä lailla sekä vahvuudet että heikkoudet, olisi hyvä tarkastella näitä vaikka adverbeinä: miten toimit tänään, kuinka suhtauduit tällä viikolla, miten meni tässä jaksossa? jne. Adverbit sijaitsevat nimensä mukaisesti lähellä verbejä ja liittyvät nimenomaan tekemiseen ja toimintaan. 

– – – 

Jos oppijan vahvuuden tunnistaminen onnistuu, on hyvinkin mahdollista, että sillä on siirtovaikutusta muihinkin vahvuuksiin. Ehkä voitaisiin jopa puhua positiivisen pedagogiikan transferista. Kuten heikkoudet ja vahvuudet ovat toisistaan erottamattomia, myös vahvuuksien välillä on yhtäläisyyksiä: ryhmätyökykyyn tarvitaan rehellisyyttä, myötätuntoa ja rakkautta; johtamisessa viisaus, optimismi ja huumorintaju eivät ole myöskään pahitteeksi. 

– – – 

Onko sitten totta, että vahvuuksien tunnistamisessa keskitytään liikaa yksilöihin? Varmasti osittain, mutta kaikki riippuu toiminnasta, ja oikeastaan tarkemmin sanottuna yhteistoiminnasta. Siitä missä rehellisyys mahdollistuu, siitä missä innokkuudelle löytyy tilaa, siitä missä yhdessä opitaan ajattelemaan kriittisesti ja siitä miten ymmärrämme hyvän ja pahan, kauniin ja ruman, sekä toden ja väärän liittyvän keskenään yhteen. 

– – – 

Vahvuuksiin liittyvästä keskustelusta inspiroituneena tein Hopscotch-ohjelmalla vahvuuksien ja heikkouksien välisen arviointityökalun. Pääpaino siinä on vahvuuksien ja heikkouksien välisen yhteyden ymmärtäminen (liukukytkin) ja huomion kiinnittäminen (yhteis)toiminnan laatuun (miten? -> adverbit). Tässäkin toiminnassa sai taas käyttää monenlaisia vahvuuksia, ja jos joku tämän kirjoituksen lukee, niin yhteisöllisyyteenkin on kiinnitetty huomiota. 

Ohjelman myötä toivotan hyvää joulun odotusta kaikille! 🙂

Hopscotch: Toiminnalliset vahvuudet