Miksi pelko?

Pelko, miksi siitä pitää puhua? Eikö voisi puhua vain onnellisuudesta? Jos onnellisuus peittää pelon alleen, lakkaako pelko olemasta? Jos pelkoa ajattelee, lisääntyykö se välttämättä?

– – – 

Tietoisuus pelosta on kuin katselisi nuotiota. On parempi pitää katse loimottavissa liekeissä, kohoavassa savussa ja räiskyvissä kipinöissä kuin antaa katseen harhailla varomattomasti. 

– – –

Pelon huomaaminen ei kasvata sitä, vaan luo välimatkan, joka puolestaan luo turvallisuutta, luottamusta ja kyvykkyyttä. 

– – – 

Puheissa pelko saattaa naamioitua hyvän kieltämiseksi. “En ole (kovin) hyvä jossakin.” Pelkään häpeän tunnetta, jota tuntisin epäonnistuessa, jos olisin sanonut olevani (aika) hyvä jossakin. 

– – – 

Pelkohuumori toimii seuraavalla kaavalla: ota henkilön teot, vähennä siitä henkilön puheet, jos tulos on negatiivinen, kerro siitä hampaita väläytellen. Alkukantaista, mutta toimivaa…

– – – 

Riittääkö sitten pelkkä tieto pelosta? Eikö elämässä pitäisi olla myös hauskaa ja rentoa meininkiä? Tarvitaan varmasti molempia, sekä onnellisuutta että pelon tiedostamista. Onnellisuus odottaakin usein pelon aidan takana (tai hypyssä!). 

– – – 

Sanotaan, että onni ei tule odottaen ja onni suosii rohkeaa. Näin voidaan ajatella. Kuten sufilainen sanonta kuuluu: “There are two rules on the spiritual path: begin & continue.” Toisaalta (sisäinen) onni löytyy kyllä olemisesta (itsestään). 

– – – 

Voitaisiinko sitten puhua niin, että kaksi “kuvaa” olisivat yhdessä mahdollisia? Ei ole pelkoa. On vain enemmän tai vähemmän onnellisuutta. Ei ole onnellisuutta. On vain enemmän tai vähemmän pelkoa. Nämä molemmat, totta, samaan aikaan? Ei ole -x, eikä x, on vain +-x? Voisiko oleminen olla silloin tekemistä, tekeminen olemista? 

– – – 

Tapahtumista, kaikki tyynni.

Pelko ja oppiminen

Törmäsin jokin aika sitten käsitteeseen pelkoistamisen filosofia (Philosophy of Fearism). Siinä ajatuksena on, että isoa osaa ihmisen toiminnasta ohjaa (pinnan alla) pelko. Haluamme esimerkiksi olla vahvoja ja viisaita, tai tällaista tarinaa kerromme itsellemme. Jonkinlainen tabu on kai se, ettemme puhu yhtä hyvin heikkouden tai tyhmyyden pelosta. Pelko on tabu. Kannattaisiko siitä kuitenkin puhua? 

– – –

Usein pelko vaikuttaa meihin, vaikka emme edes käsittele sitä toiminnassamme tai puheissamme. Pelko toimiikin ei-käsitteellisellä, tiedostamattomalla, tasolla. Pelkoa voidaan vähentää tiedostamalla se. Kuten nepalilainen kirjailija Desh Subba sanoo: “To think about fear is to minimize fear.” Tällä en tarkoita sitä, että pelkoa pitäisi lietsoa, vaan pikemminkin sitä että huomataan toimintaa ohjaavat motiivit ajoissa, ennen kuin pelko saa liikaa valtaa.

– – – 

Evoluution kuluessa pelko on muovannut ihmisen ja muiden eliöiden olemista ja käyttäytymistä monella tavalla. Voidaan varmaankin sanoa, että ilman pelkoa en olisi minä etkä sinä tässä ajatuksia vaihtamassa. Pelko on siis ollut evoluution kannalta tarpeellinen ja hyödyllinen asia. Sidoksissa pelkoon on kehittynyt myös tietoisuus. 

– – – 

Voidaanko pelosta sitten oppia jotain? Ei ehkä itse pelosta, mutta kyllä siitä, missä sitä ilmenee ja miten se siinä vaikuttaa. Jos ajatellaan, että pelkoa syntyy siinä kohtaa jossa erotetaan, rajataan tai estetään, voimme löytää erilaisia pelon paikkoja, “hotspotteja”, joille pitäisi tehdä jotain. 

– – – 

Kun puhutaan koulumaailmasta ja pelosta, tulee ehkä ensin mieleen jotkin ulkoiset uhat. On mielestäni kuitenkin tärkeää havaita minkälaiset rakenteelliset asiat aiheuttavat jo koulussa itsessään pelkoa. Yksi on useiden ihmisten sulkeminen samoihin tiloihin. Satoja tai jopa tuhansia yhdessä koulussa. Useita kymmeniä yhdessä luokkahuoneessa. Joka arkipäivä, eikä pelosta puhuta mitään. 

– – – 

Oppilaan esiin tuoma pelko on usein kiusaamista. Tämän lisäksi pelkoa esiintyy mm. oppilaan ja opettajan välisissä valtasuhteissa ja osaamisen osoittamisen erilaisissa tilanteissa. 

– – – 

Opettajan pelko voi toteutua esimerkiksi epäasiallisena viestinä huoltajalta. Pelko voi liittyä myös esim. työaikoihin, työolosuhteisiin ja työn vaatimuksiin. 

– – – 

Ohjaako OPS koulun toimintakulttuurin pelon maailmaan? Sisällöt ja tavoitteet on selkeästi asetettu. Toimintatavat toki voidaan päättää itsenäisesti, mutta tavoitteisiin pääseminen ja sisältöjen sisällyttäminen toimintaan voivat aiheuttaa pelkoa, varsinkin jos sisällöt ovat liian laajoja ja tavoitteet turhan korkealla. Ylisuuren OPSin edessä opettajalta vaaditaankin rohkeutta ja pelotonta asennetta. 

– – – 

Koulusta puhuttaessa pelko voidaan lukea rivien välistä. “Yksilöllinen oppiminen unohtaa yhteisöllisyyden.” Pelkään, että nopea eteneminen ja kasvavat oppimisen erot vähentävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. “Ilman pulpetteja ei opita kirjoittamaan.” Pelkään, että käsinkirjoittamista ei enää arvosteta niin paljon kuin haluaisin. “Diginatiivit eivät osaa lisätä liitetiedostoa.” Pelkään diginatiiveja, pelkään etteivät he osaa lisätä liitetiedostoja, pelkään ettei diginatiiveja ole, pelkään ettei liitetiedostoja (kohta enää) ole… 

– – – 

Pelon syitä voi olla monia, mutta olisi hyvä, että niistä voitaisiin puhua. Ehkä jossakin vaiheessa voimmekin ymmärtää, että myös pelko voi olla merkki välittämisestä. Silloin voimme alkaa puhumaan asioista itsestään, eikä niiden varjoista.

– – – 

Pelkoistamisen filosofia on keskustelun avaus, uuden alan löytäminen, mielenkiintoisen teorian tutkimista käytännössä. Siitä on nyt puhe. 

– – – 

P.S. Kirjassaan Philosophy of Fearism – A First East-West Dialogue Michael Fisher (kanadalainen, asuu USA:ssa) lähestyy aihetta pelottomuuden (fearlessness) kautta, Desh Subba (nepalilainen, asuu HongKongissa) puolestaan puhuu (myös) pelon rakentavasta voimasta.

“Eheyttävä” – a Finnish approach to education

The Finnish word “eheyttävä” means something like ‘making you whole’ (‘once again’). It has a connotation of ‘being healthy’ and ‘good for you’. Eheyttävä oppiminen (meaning ‘learning’) is more than just a holistic approach to education. It is integral in the same way that Finnish people relate to nature. 

– – –

How to transform education? How do we know we are on the right track? Eheyttävä oppiminen has two guiding principles: from being separate to unity, and new understanding through wholeness. It offers these guidelines to assess whether or not an activity or a culture is bound to flourish.

– – – 

Learning happens best when people are given the freedom to choose and they are trusted to contribute to others. Breaking the conventional boundaries is often needed in order to see things from other perspectives. 

– – – 

But learning isn’t just free play. It is also a dialogue where others’ points of view are respected and sometimes challenged, too. The educator’s task is to open the doors for new possibilities, and to make sure that the perspectives of others are taken into account. 

– – – 

For centuries, Finnish people have lived under the rule of others. Nature has always given us shelter and nurture. Now that Finland is about to celebrate its 100th anniversary, it is time for us to give back to the world what we have taken in. The independence of Finland (and its education system) has given rise to Eheyttävä oppiminen. 

– – – 

Tommi Viljakainen – New Education (video on OPE TALKS)
Eheyttävä oppiminen (home page in Finnish)

Some thoughts on being

This time I thought it would be a good idea to write in English. It is the lingua franca that most people in the world understand. My native language, Finnish, covers only a tiny fraction of the possible readers this post might have. 
For some time I have considered writing about being and the way I perceive things now. I have had some doubts as to how it might be possible to write about the subject matter at hand. Anyway, sometimes it is good to let things happen at their own pace. And now is the time. 

– – – 

The truth as well as I can put it in words is that you are the world. And so am I in fact. How can this be understood and what implications could it have? First of all, it must be emphasised that this is not, primarily, conceptual or intellectual. It is more experiential and existential. Of course, one approach is to play with words and see if anything changes. Let’s try it. 

– – –

You are not a person in the world. You are the world in a person. You are not a human being living a life. You are life being a human being. So, did anything change? Maybe something began to change. When you start to see this, there is a natural unfolding that follows. A little bit like a domino effect or a butterfly flapping its wings and making something unexpected happen, but in a good way. 

– – –

For time to exist, there needs to be a beginning and an end. However, everything we see seems to come from somewhere, and all that ceases to exist, doesn’t in fact disappear, but turns into something else. The only thing that doesn’t exist anymore is the correlation between an idea and the current state of reality. 

– – –

One without two. If I say: “You can have an apple and I’ll have the rest”, how much do I get? This isn’t a mathematical problem. There is more to it. Carl Sagan once said: “If you wish to make an apple pie from scratch, you must first invent the universe.” There is the context in which this can be understood. And yes, you can say that you are the universe. I am the universe. We are the universe. All that there is is the universe. And you are it. You are all. 

– – –

Great! I am the universe! I am all! Now I can do anything that I want! But wait a minute. To what are you going to do it? And who in fact is the doer? And what is the doing that this presumed doer is going to do? Now, think about this for a while. 

– – –

Great. I am the universe and there is nothing I can do. That is what I am saying (and the irony is to whom am I saying it to…?). Nevertheless, some thoughts can be written down about this, and if some people find it meaningful to them, then this text suits its purpose. 

– – –

So, how do I go on with this insight? Some things drop away, because they are not really all that necessary, and new things come about, because there is more room for them. Are things going to be better? Is there something to gain here? When you realise this, you find that everything is, was and will be well, always and forever. If there are some benefits to this, they are there, not because we wanted them there, but because they were there all along, we just didn’t notice them. Being as you are, there is nothing you can do to become something more. Everything happens when you stop trying. Let it be. Let yourself be. And just in case you find this difficult, it happens anyway. You are. That’s the beauty of it!:)

Valinnaisaine – Mobiilioppiminen

Work in progress…

(Tätä päivitetään pikkuhiljaa, kyseessä siis vasta luonnos, ideoita satunnaisessa järjestyksessä…):)

IMG_7032

Tietoturva 

– selaimen muistin tyhjentäminen 

– kirjautuminen ulos ohjelmista 

– oma laite, yhteinen laite
– tieto-, laitevarkaudet 

– salasanat 

 Tekijänoikeudet 

– kunnia kenelle kunnia kuuluu 

– lupien kysyminen 

– CC-lisenssit, “parkkikiekko” 

– Kopiokissa, Tarmo Toikkanen 

– kuvat 

 Netiketti 

– käyttäytyminen netissä 

– mikä on sopivaa 

– noudatetaan lakeja, asetuksia ja hyviä tapoja 

– terve järki 

– kultainen sääntö: Tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän 

 QR-koodit 

– qr-koodit.fi
– generaattori
– linkit, kuvat, videot, äänet
– DropBox, GoogleDrive, OneDrive (?) 

– koulun oppilastöiden rikastaminen QR-koodeilla, esim. haastatteluvideoita…
– verkkotehtävä, oppimateriaalia 

 Koodaus
– Hopscotch
– esim. Pixel Designer 

– oman pelin tekeminen ja jakaminen esim. QR-koodilla 

– Scratch Jr, Pyonkee, Scratch
– Lightbot, Tynker jne. 

 Sanapilvet
– Wordle
– CloudArt
– Tagul
– WordSift 

 Käsitekartat
– Popplet
– SimpleMind+

Quizlet
– kyselyt
– ryhmittäin
– eri aineista
– 

 Kahoot
– kyselyt
– ryhmittäin
– eri aineista 

 Padlet
– 

 Awwapp
– piirtäminen 

 TodaysMeet
– chat
– keskustelut, tiedon jakaminen
–  

AnswerGarden
– Brainstorming
– äänestys 

 Poll Everywhere
– 

 Sosiaalinen kuratointi
– Pearltrees
– Diigo
– Symbaloo

Socrative 

– kyselyt
– ryhmittäin
– eri aineista
– myös koko koululle 

 InfuseLearning
– yhdessä
– eri laitteilla

Lähiympäristö
– käytävät
– muut luokat
– pihapiiri
– alakoulu (sovittava…)
– kirjasto
– luonto
– lähikorttelit
– kirkonkylä
– peltoalue
– Moision kartanon suunta
– urheilukenttä
– kirkko (sovittava) 

 Virtuaaliympäristöt
– yhteydessä
– face to face, mutta myös virtuaalisesti
– SOME
– oppimisympäristöt
– 

Edmodo (?) 

 Omat laitteet
– dokumenttikameralla näytetään muille
– ? 

 Oman oppimisen omistajuus
– omat laitteet
– omat palvelut
– käytettävissä myös koulun ulkopuolella / jälkeen

Kuvat
– miten jaetaan toisille / opettajalle yhteen paikkaan
– sähköposti
– DropBox-kansio
– Google Drive -kansio
– Flickr (?)
– Pinterest (?)
– 

Ruudunkaappaus
– ThingLink
– Canva
– Morfo 

Projektit
– aihekokonaisuudet
– omat kiinnostuksen kohteet 

– ilmiöpohjaisuus (vrt. porkkana, metsä…) 

– monitieteisyys
– arjen ilmiöt, moniulotteisesti 

– oppiainelähtöisyys (mutta: eri näkökulma…) 

– minä, harrastukset, koti 

 Googlen periaate
– 10 – 20% omaa aikaa
– raportointi muille, mitä on tehnyt 

 Oppimispelejä
– esim. Trivial Pursuit (englanti, muut kielet…) 

– itse koodaamia pelejä
– open koodaamia 

Animaatioita
– esim. paperinpaloilla, Legoilla tms. 

– iStopMotion
– jakaminen esim. QR-koodilla koulussa 

 Luokan oma blogi
– kirjoitusoikeudet oppilaille 

 Luvat vanhemmilta
– oman laitteen käyttöön
– oma vakuutus
– kuvien julkaiseminen (oppilastöistä)
– kirjautuminen palveluihin (joihin ikä riittää) 

– blogin, videoblogin, kuvagallerian pitäminen
– jakotapa: ryhmän sisäinen vai julkinen

– aikataulutus

– visio / missio 

 –

Oma projekti
– työ/teos
– esitys
– yksin/pareittain
– julkaiseminen

Kokeilukulttuuri
– sallivuus
– erehdyksistä oppiminen 

 Jakamisen ideologia 

Maailman parantaminen
– yhteishyvä
– avustus
– kampanjat
– järjestöt
– keräykset 

 Fyysinen mobiilius
– voidaanko hakea apurahaa “kulkuvälineisiin”?
– toiminnallisuus
– mobiilijumppa / -lämmittely :) 

 Tiedonhaku
– Google
– kirjasto
– ympäristö 

 Tutoriaalit
– TVT-taidot
– Explain Everything
– Adobe Voice
– MoveNote

SOME-ryhmät

– FB-ryhmät
– Twitter-seuraaminen
– communities of interest / practice 

GPS
– paikannus
– Geokätköt 

– Glympse

– Treasure Hunting
– Klikaklu tms.

Sarjakuvat
– Strip Designer, Comic Life jne.

PuppetPals
– 

Videot
– editointi
– iMovie
– Youtube-editori
– WeVideo
– jne.
– liikuntasuoritus
– hidastus, kommentointi
– elokuvaprojektit (esim. menneisyys vs. nykyaika…) 

– appear.in
 Musiikki
– GarageBand
– MadPad
– BeatPad 

 Vertaisoppiminen 

Eheyttävä oppiminen
– eri ikäiset
– yhteistyö alakoulun kanssa (?)
– eri aineiden tunneille “rikastamaan” 

Oppimispelin tekeminen
– lautapeli tms.
– QR-koodit, AR (?) 

 Ubiikki
– oppimista tapahtuu kaikkialla
– opitaan yksilöllisesti
– tuetaan myös yhteisön oppimista

Digitutori-koulutus 

 Äänen tallentaminen ja jakaminen
– Clyp
– Pearltrees tms. 

– Puhu valinnat, tekstinlukuohjelmat (Speak it!)
– Dragon Dictation 

Ydintaidot
– critical thinking, creativity, collaboration, communication jne. 

Tiimit
– “tuvat”
– värit (?)
– eri roolit 

Mediakasvatus

– demokratiakasvatus

– vaikuttamiskasvatus

– Mahdoton tehtävä (Mission impossible)

– Toimittajat, toimitus

– Taidelehtinen, tekstiä ja QR-koodeja -> kuvat + videot
– Oppimisen suunnittelua / reflektointia / designia…

Mitä tehdään?

Miten?

Miksi?

Mitä sitten? 
Youtube-videot, yksilöllinen oppiminen, oppimissuunnitelma, linkit, lyhyet kommentit… 

Asiantuntijaroolissa (omassa kiinnostuksen / intohimon / inspiraation alalla)… 
Time-lapse -videot luonnosta, ympäristöstä… 

 FAQ
http://recite.com

“Kurssi” alakoululaisille / vertaisille / opettajille / vanhemmille
 

Siltoja rakentamassa

Tänä lukuvuonna pääsin osallistumaan pariin isompaan tapahtumaan Mobiluck-projektin kautta. Ensimmäinen oli Lontoon BETT-messut, jonne lähti myös monta sataa muuta opetusalan suomalaista oppimaan opetusteknologian viimeisimpiä saloja. Päällimmäisenä mieleen jäi messukeskuksen viestiseinä, johon opettajat ympäri maailmaa voivat lisätä oman näkemyksensä opetuksen ja oppimisen tulevaisuudesta. Taitavat piirtäjät kirjoittivat opettajien (analogisille) post-it -lapuille jättämät ajatukset seinälle. Tehtävän joukkoistamisessa (crowdsourcing) oli selvästi ideaa.

Toiseen tapahtumaan Elimäen lukiosta lähti kolme opettajaa. Kyseessä oli ITK-päivät Hämeenlinnan aurinkoisessa Aulangossa. Olin seurannut kyseistä tapahtumaa aikaisemmin vain sosiaalisen median (Twitter, Facebook) välityksellä. Nyt pääsin livenä paikalle ja täytyy myöntää, että tunnelma oli erityinen. Mielenkiintoista oli huomata, että ITK:ssa panostettiin mielestäni paljon enemmän pedagogiikkaan kuin BETT-messuilla. Sain hyviä ideoita mm. ilmiöpohjaisuudesta ja mobiilin opetusteknologian hyödyntämisestä.

Mobiluck-yhteyksistä oli hyötyä myös keväisellä retkellä Muurameen. Sain pestin minibussin kuljettajana ja niin lähdimme 8-päällä kohti kumpuilevaa Keski-Suomea. Tutustuimme yläkoulun puolella ns. Muuramen malliin (Tupa-malli) hoitaa erityisopetusta ja kävimme Aki Puustisen kanssa kahvilla Muuramen lukiossa. Näimme hienon tiimi- ja projektitila Kennon ja saimme jutella (lukiolaisen) Elina Lamminahon kanssa lukion toiminnasta. Sivuhuomautuksena, Elina on mukana tekemässä Muuramen lukion uutisia, jotka löytyvät Youtubesta nimellä MuLu:n uutiset. Taattua tuotantoa.😉

Ulkomailla ja Suomessa matkustamisen lisäksi olen tehnyt tänä vuonna myös eräänlaista sisäistä matkaa. Muistan miten Hove Park School:n rehtori Englannissa kertoi, että täytyy tehdä asioita eri tavalla. He olivat käyneet luokkaretkellä Himalajalla ja liikuntatunnit pidettiin mandariininkiinaksi. Voisiko asioiden tekeminen eri tavalla olla nimenomaan kehittymisen ehto?

Joidenkin mielestä ihmisillä on joko ns.”fixed mindset” tai “growth mindset”. Edelliset ajattelevat, että rutiinit ovat hyvästä ja uuden opettelu vie energiaa. Jälkimmäiset taas ajattelevat, että rutiinit rajoittavat ja uuden oppimisesta saa energiaa. Kyse on siis asenteesta ja näkökulman vaihtamisesta.

Tiesitkö, että ihminen huomaa kielteiset asiat helpommin kuin hyvät asiat? Tätä taipumusta kutsutaan nimellä “negativity bias”. Se on auttanut ihmistä selviytymään evoluution kamppailuissa, mutta nykyään sen tiedostamisella (ja siitä pois pyrkimisellä) on enemmän arvoa kuin sen käyttämisellä.

Jotta ihminen voisi kukoistaa suhteissaan muihin, tulisi hänen viestinnästään vähintään kolme (mieluiten kuusi) olla positiivista jokaista negatiivista kohden. Tätä suhdelukua kutsutaan nimellä “positivity ratio”. Minkälaisista asioista sinä tykkäät jutella, ongelmista vai (pienistäkin) onnistumisista?

Myötätunto. Siinä on termi, josta toivoisi Suomessakin keskusteltavan lisää. Empatian tunteminen on saanut selitystä ns. peilisoluista (“mirror cells”), joiden ansiosta ihminen tuntee asiat tekemällä, mutta myös nähdessään toisen tekevän samoja asioita. Toisen auttaminen voi siis todella olla itsensä auttamista.:)
Sitten on vielä se tunne, jonka ihminen kokee nähdessään jonkun auttavan hädänalaista. Sille on olemassa nimi, “elevation”. Se saa ihmisen “parantamaan peliään” ja kohottamaan tavoitteet ja toiminnan ylemmälle tasolle…

ITK-konferenssin loppupuheenvuorossa Frank Martela esitti sisäisen motivaation kolme tärkeintä tekijää oppimisessa: omaehtoisuus, kyvykkyys, yhteisöllisyys. Olin törmännyt näihin kolmeen käsitteeseen jo aiemmin Facebook-keskusteluissa ja Youtube-videoilla. Sisäisen motivaation ytimessä on itsesäätelytaidot, joiden harjoittamiseen mindfulness (tietoisuustaidot) tarjoaa tällä hetkellä parhaan vastineen.

Ottaen huomioon, että kaikki mielekäs oppiminen ja merkityksellisyys liittyy tavalla tai toisella oppijaan itseensä, nykyään koulussa harjoitetaan kumman vähän oppijan (kokonaisvaltaista) itsereflektiota. Olen harjoittanut mindfulnessia nyt reilun vuoden ja toin sitä vuoden aikana myös oppitunneille hiljentymisten ja kehoskannausten avulla. Kevään viimeisillä viikoilla päätin tarjota sitä myös opettajille Mindfulness-sessioissa. Olen iloinen siitä, miten monet opettajat ovat tavalla tai toisella jo alkaneet oman matkansa tietoisuustaitojen maailmaan, jokainen omalla, erityisellä, tavallaan.:)

Tietoisuus auttaa huomaamaan omaa kehitystään. Sillä myös rakennetaan siltoja: arvostelusta arvostamiseen, negatiivisuudesta positiivisuuteen, erillisyydestä yhteyteen. Tarvitaan myös tilaa tuntemattomalle: “mystery” ja “mastery” ovat vain yhden kirjaimen päässä toisistaan. Elämän yhteys kietoutuu luonnostaan itsensä tuntemiseen.

Lopuksi linkkejä “mikrokehittämiseen”. Niiden myötä toivotan jokaiselle elämän makuista kesälomaa!:)

Scoop.it – Mindfulness – Tietoisuustaidot
http://www.scoop.it/t/mindfulness-tietoisuustaidot

WordPress – Living to learn
https://tommivilja.wordpress.com/author/tommivilja/

Facebook-ryhmä – Eheyttävä oppiminen
https://www.facebook.com/groups/701215203253887/?fref=ts

Frank Martela – Itseohjautuvuusteoria – Eli onnellisen elämän kolme keskeisintä tekijää
http://frankmartela.fi/2014/04/itseohjautuvuusteoria-eli-kolme-vastausta-siihen-mika-tekee-ihmisen-onnelliseksi/

RSA Animate – Drive : The Surprising truth about what motivates us

The Power of Belief – Mindset and Success: Eduardo Briceno at TEDxManhattanBeach

Tietoisuustaidot – NYT!

20140227-221650.jpg

Tietoisuustaidot ovat tulleet nyt rytinällä myös suomalaisten tietoisuuteen.

Helsingin Sanomat uutisoi

Tietoisuustaitojen vaikutusta nuorten ja lasten mielenterveyteen aletaan tutkia

Lanttulataamolla aiheena oli

Tietoisuustaidoilla enemmän onnea elämään

Vahvistamolta löytyy tietoa

Mindfulness – tietoisuustaidot

Oivasta selviää, mitä tarkoittaa

Tietoinen läsnäolo

Netissä voi tehdä Oivan

Harjoitukset

Hyvinvointiohjelma Oivan voi ladata myös

App Storesta (iPhone / iPad)

tai

Google play:stä (Android)

Mindfulness oli mukana myös Puheen iltapäivässä

Pauli Aalto-Setälä: “Antakaa toisillenne lupa innostua!”

Lopuksi suosittelen Richard Burnettin TED-puhetta

Mindfulness in Schools: Richard Burnett at TEDxWhitechapel

Hengittelemisiin!:)

t: Tommi

P.S. Tässä vielä uusia juttuja mindfulnessista:

Kirkko & kaupunki – Läsnäolo vie juurille

YLE – Elämä – Mindfulness – havainnoi tunteesi

Tuima.fi – Mindfulness haastaa vasenta aivopuoliskoa

YLE – Terveys – Tutkija: Moni elää luulojen maailmassa

YLE – Elävä arkisto – Mindfulness on trendikäs mielen taltuttaja